sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Mestarikoodi, Jumalan valtakunta ja nöyryys.

Exaudi — 6. sunnuntai Pääsiäisestä.
PyhänHengen osoitus

28 maiis MMXVII
Saarna Auran kirkossa
Mestarikoodi, Jumalan valtakunta ja nöyryys.
Kirkkoherra Torsti Äärelä

Grande Omelia Omelia

Joh. 7: 37-39

Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’, niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” Tällä Jeesus tarkoitti Henkeä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Vielä ei Henki ollut tullut, koska Jeesusta ei vielä ollut kirkastettu.

Tämän päivän lyhyen saarnakäsikirjoituksen otsikkona on ”mestarikoodi ja luottamus.” Päädymme lopuksi siihen mitä tarkoittavat sanat ”Tulkaa, kaikki on valmista,” ne sanat jotka lausutaan ehtoolliskutsuna. Mutta sitä ennen pitää matkata vähän kauemmas, niin ajassa kuin paikassa. Joudumme 1800-luvulle.

Silloin japanilaiset olivat ryhtyneet uudistamaan maatansa perinpohjaisella tavalla. Meiji-keisarin puhutaan suuresta Meiji-uudistuksesta jotka on jatkunut omalla tavallaan tähän päivään saakka. Lukuisa joukko japanilaisten retkikuntia lähti tutkimaan maailmaa hankkiakseen omaa yhteiskuntaa hyödyntävää tietoa. Tutkimuksen alaiseksi joutui myös kristinuskoa ja tutkittavana oli se miten tuo ilmeni Euroopassa. Kun tutkimustyö oli saatu päätökseen todettiin että ”Meidän ei ole tarpeen omaksua kristinuskoa, sillä omat uskontomme ovat eettisesti korkeampitasoisia kuin eeurooppalaisten uskonto.” No mitä tähän sanoisi? Ehkäpä tuo tutkimusretkikunta ei käynyt Suomessa ja nähnyt suomalaista uskonnollisuutta… Tuo olisi monen mielenkiintoisen jatkopohdinnan aihe. Joka tapauksessa väitettä ”Meidän ei ole tarpeen omaksua kristinuskoa, sillä omat uskontomme ovat eettisesti korkeampitasoisia kuin eurooppalaisten uskonto.”

Toinen asia jota meidän suomalaisten voi olla vaikea ymmärtää on se mitä tarkoitetaan mestari-koodilla. Nyt menemme judosalille ja japanilaiselle judo-salille. Japanilaisethan valmistautuvat omiin vuoden 2020 XXXII Olympiadin kisoihin ja kansakunta janoaa kultamitaleja  Judo-tapahtumasta. Mutta kuka pääsee edustamaan maata? Perinteisesti nuorin ja lahjakkain ei ole koskaan päässyt maajoukkueeseen. Eletään tiukan järjestyksen mukaan ja vaikka sinulla olisi taitoa ja voittaisit mestarin ja painoluokan parhaan niin mukaan et välttämättä pääse. Taidon ja kyvyn lisäksi mitataan muitakin asioita. Pitää olla sisäistä arvokkuutta josta puhutaan nimellä ”hinkaku” ja tietysti mestarien kunnioitusta. Puhutaan mestarikoodista.

Ehkäpä nuo noin vuoden 1870 tienoilla euroopassa liikkuneet japanilaiset tutkimusretkikunnat eivät löytäneet ”mestarikoodia.” Kristinusko sallitiin Japanissa 1800-luvulla mutta tänä päivänä vain 0,7 prosenttia tuosta 126-miljoonaisesta kansasta on kristittyjä; se on jonkin verran alle 900 000 ihmistä. Emme kysy sitä mikä meni pieleen, mutta kysymme sitä mistä voi olla kyse? Emmekö löydä Uuden testamentin kertomuksista mestaria ja mestarikoodia?

Te rippikoululaiset olette ehkä kuulleet sanan mestarikoodi muutaman kerran, sattuneista syistä. Tiestysti mestarikin voi erehtyä jos ei seuraa aikaansa ja ehkä muistatte sen miten emme päässeet yhteen paikkaan jonne meidän oli tarkoitus mennä. Lumihanki näytti voimansa. Mutta yksinkertaisesti tuolla mestarikoodilla voitaisiin tarkoittaa kristinuskon yhteydessä sitä että meidän tulisi luottaa uskonasioissa Jeesuksen sanoihin samalla tavalla kuin vanhemman ja kokeneemman ihmisen sanoihin pitäisi luottaa. Että ei mentäisi asioiden edelle ja jos asiaa on niin kysytään sitten vasta lopuksi. Oikean mestarin tunnistaa siitä, että hän osaa kertoa asiat oikeassa järjestyksessä ja kaikki mitä tarvitaan tulee varmasti kerrottua. Että ei keskeytetä eikä mennä asioiden edelle ja että kuunnellaan. Tässä yhteydessä pitää ottaa jälleen kertomus auringonnousun saarilta, mutta lyhyesti. Eräs nuori ja innokas henkilö oli menossa mestarin luo saamaan oppia saamaan ja mestari tarjosi teetä. Mestari kaatoi kupin täyteen kuumaa teetä mutta ei lopettanutkaan kun kuppi oli täynnä. Hän kaatoi koko pannun tuohon kuppiin. Oppilas tietysti hätääntyi ja kysyi mitä mestari oikein tekee ja tarkoittaa. Vastaus oli siinä, että kuinka hän voisi mitään opettaa kun sinä olet niin rauhaton etkä kuuntele. Sinä olet kuin tämä teepannu ja itseäsi täynnä.

Jeesus eli oppilaidensa kanssa useita vuosia ja kun luemme Uuden testamentin kertomuksia niin löydämme sieltä, jos emme tyhjentyvää teepannua, niin kuitenkin hyvin paljon jotain joka kuvaa ymmärtämättömyyttä ja siitä Jeesus nuhteleekin opetuslapsia. Tällaisen kuvan löydämme lasten evankeliumista, siitä katkelmasta joka luetaan kastetilaisuudessa. Kun opetuslapset ryhtyvät moittimaan henkilöitä jotka tuovat mestarin luo lapsia jotta hän voisi siunata heitä puuttuukin Jeesus peliin ja sanat: ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaan niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."

Itse asiassa löydämme juuri edesmenneestä ja haudatusta presidentti Koivistosta paljon piirteitä joissa tuo hahmottelemamme mestarikoodi tulee esiin. Loppujen lopuksi hän on tuon mestarikoodin ruumillistuma. Mutta takaisin Jeesukseen! Nuo äsken kuulemamme sanat ovat mestarin puhetta, nöyrän mestarin puhetta joka halusi asettaa lapsen esikuvaksi. Opetuslapset jotka jotain luulevat tietävänsä saavat kurinpalautuksen ja itse asiassa se on hyvin kipeä julkinen nöyryytys. Sellaisia nöyryytyksiä meistä jokainen tarvitsee. Tuossa kertomuksessa näemme lapset. Aikuisen ihmisen elämässä yksi suurista nöyryytyksen kokemuksista, mutta se voi olla myös suuren oppimisen mahdollisuus, on huomata että eivät lapset kovin mielellään kuuntele mitä heille opetetaan. Sen sijaan suuri löytö voikin olla siinä, että lapset ovat hyvin taitavia matkimaan asioita ja käyttäytyvät juuri sillä tavalla millaista esimerkkiä vanhemmat ovat heille näyttäneet. Millainen mestari, sellaiset oppilaat, ja millainen lapsi, sellaiset vanhemmat!

Ajatukset mestarikoodista, Jumalan valtakunnasta ja nöyryydestä eivät ole helppoja oppia ja sisäistää ja niissä on meillä elinikäisen oppimisen tehtävä. Mutta löydämmekö päivän evankeliumista mestarkikoodin, jumalan valtakunnan ja nöyryyden ajatukset? Mietimmepä mitä sanat: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’, niin kuin kirjoituksissa sanotaan.”

Taidamme löytää. Luottamuksen mestariin löydämme monista virsistä. Tänäänkin laulamme ”Herra kädelläsi,” olemme joskus laulaneet virttä 510 joka alkaa sanoilla ”Sinä Jeesus ymmärrät parhaiten” ja monta muuta. Asioita ei vain saisi jättää kesken sillä ”Elämä on pelkkä pitkä rippikoulu” ja tie mestarin luo ei ole aina helppo. Tänään ehtoolliskutsussa kuulette jälleen sanat joista kaikuu mestarin ääni: ”Tulkaa, kaikki on valmista.” AMEN.