Saarna jouluaattona - 24 dec MMXIII. Ihmiset, antakaa meille oikea talvi edes vähäksi aikaa."

Saarna 24 dec MMXIII 
Jouluaatto

"Ihmiset, antakaa meille oikea talvi edes vähäksi aikaa."
Lupaukset täyttyvät.
Omelia DOC

I
Ajat muuttuvat, mutta muutummeko me niiden mukana? On jouluaatto, mutta ajat ovat muuttuneet, ja edelleen kysymme olemmeko me muuttuneet aikojen mukana? Joulu tulee paljolti perinteiden mukana ja niitä näemma vaalitaan edelleenkin. Entisaikojen ihmisille, vielä muutama sukupolvi sitten ne olivat, tuntuu siltä, vieläkin tärkeämpiä. Jotkut asiat oivat yksinkertaisesti varattu joulun ajaksi. Olotkin olivat ennen paljon niukempia.

II

Mutta yksi asia tällä kertaa puuttuu. Kun olimme jo tottuneet valkeisiin jouluihin ja saatoimme suorastaan nähdä mielessämme sen kuinka entisajan ihmisen, vielä muutama sukupolvi sitten, tulivat joulukirkkoon hevoskyydillä ja reellä, niin nyt ovat asiat toisin. Syys-, ja talvimyrskyt ovat ainakin täällä eteläisimmässä Suomessa seuranneet toisiansa, ja mitä vielä onkaan luvassa. Säiden muuttumisen myötä koittaneista luonnonilmiöistä olemme kuulleet uutisia maailmalta, ja mitä vielä näemmekään.

III

Eräs hyvin tuntemamme joululaulu kehottaa meitä jättämään arkiset huolet pois suuren juhlan ajaksi, mutta se voi tänä vuonna olla vaikeaa. Toivottavasti kaikki ovat kuitenkin saaneet järjestettyä suhteellisen hyvän joulun kaikista huolista riippumatta. Niitä on nyt monella, monessa kodissa isä tai äiti, tai molemmat ovat työttömiä ja ne jotka hoitavat valtion taloutta ovat suurten murheiden raskauttamat niin meillä Suomessa kuin muuallakin.

IV

Ja ihmisten murheiden lisäksi koko luomakunta huokaa surullisella tavalla. Jos metsän puut täällä kotokonnuillamme osaisivat puhua niin mitä he sanoisivat; ihmiset, antakaa meille kunnollinen talvi, edes hetkeksi! Niin, painon tulisi olla noissa sanoissa ”Ihmiset.” Eikä metsän eläimilläkään ja linnuillakaan ole kovin hääppöisesti asiat. Kaikki on aivan sekaisin. Mitähän se varsin kuuluisa jouluevankeliumin aasi tähän sanoisi. Hän kun pääsi edustamaan luomakuntaa tuohon Luukkaan kuvaamaan näkyyn ensimmäisestä joulusta. Siellä hän on mukana vaikka sitä ei mainitakaan, vaatimaton luonne kun on. Milläs muuten Maria olisi Nasaretista Betlehemiin kulkenut. Moni muistaa varmaan vuoden 1980 joulukalenterista Kylli-tädin hellyttävän kertomuksen pienestä Ruuben-aasista joka sai tuon tehtävän. No siinähä oli tietenkin pienemmällä taiteilijalla isompi esikuva Rembrandtissa ja hänen maalauksessaan.

V

Kun arki tämän joulun ja juhlan jälkeen koittaa on edessä monia asioita. Joka on elänyt kovin huolettomasti joutuu tekemään niin sanotusti monta, monta leikkausta menoihinsa. Moni joutuu opettelemaan aivan uuden tavan elää. Ja isommat yksiköt yksilön ja yhteiskunnan perusyksikön perheen ohella ovat myös uuden ajan edessä. Kunnat, valtiot ja koko maailma joutuu vielä kaikkien meidän elinaikanamme opettelemaan aivan uuden tavan elää. Eikä pidä unohtaa sellaistakaan laitosta kuin Suomen kirkko ja sen yksittäiset seurakunnat. Se arki tulee ja se on edessä pian.

VI

Vaikeina aikoina on tapana etsiä tukea ja turvaa perinteistä, niistä asioista jotka ovat kantaneet eteenpäin menneitäkin sukupolvia. Vaikeita aikoja on nimittäin ollut ennekin ja aina niistä on selvitty. Jos ihminen vain käyttäisi parhaat kykynsä ja voimavaransa kaikkien parhaaksi, niin kenelläkään ei olisi periaatteessa mitään hätää. Joskus miettii sitä kuinka pahaan pisteeseen asioiden tulee päästä ennen kuin todellinen herääminen ja havahtuminen tapahtuu. Maailma on kokenut viimeisten kymmenien vuosien aikana eräänlaisen viherpesun, luontoarvot ovat suuremmassa kunniassa kuin koskaan ja paljon kiinnitetään huomiota siihen miten tavaroita ja ruokaa tuotetaan. Kaikki on kuitenkin ollut vain ihmisten omatuntojen rahoittamista. Maailmaa ei pelasteta sellaisilla konsteilla. Koko Jumalan luomakunta jota ihmisen pitäisi varjella huutaa suorastaan tuskissaan: ”Ihmiset, antakaa meille rauha ja entisaikojen hyvät ajat.

VII

Aina aika ajoin puhutaan siitä kuinka uskontojen aika on ohitse. Kuitenkin aito uskonto ja aito Jeesuksen uskonto on parasta mitä ihmisille voidaan antaa. Se on se lääke joka tuo ihmiset yksinkertaisemman ja oikealla tavalla kestävän elämänmuodon luo. Jos ihmisellä on elämässään oikea keskipiste niin silloin kaikki muu asettuu kyllä uomiinsa. Uskontojen aika ei ole ohitse eikä tietenkään kristinuskon. Tästä on hyvä aloittaa tänään viettämällä Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa. Meidän ei sitten tarvitse alkaa vaeltaviksi saarnamiehiksi Mestarimme esimerkin mukaisesti illman laukkua ja leipää ja tietoa tulevasta yösijasta; totuus on jossain nykyisen elämäntapamme ja Jeesuksen esimerkin välimaastossa.

Lopuksi voimme vielä miettiä niitä sanoja jotka kohtaamme eräässä toisessa jouluevankeliumissa, Uuden testamentin heprealaiskirjeen sanoissa. Ihmisillä on omat suuret kykynsä ratkaista kaikki tämän maailman ongelmat ja lisäksi olemme saaneet siihen avun: ”Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.” AMEN.